Tiistai 22.3.2005

Sunnuntaina oli Tampereen kansainvälinen näyttely ja olimme Wagen kanssa paikalla. Viime vuonna aloitimme "näyttelyuran" juuri samaisessa näyttelyssä. Isäntä on talvilomalla Sodänkylässä, joten mukaan lähti ystäväni Sonja. Onneksi lähti sillä olin jälleen hyvin täpinöissä ja Wagella olisi varmasti mennyt hermot emännän hermoillessa. Näyttelykäyttäytymisen harjoittelua emme olleet ollenkaan tehneet sitten Turun näyttelyn ja sen huomasi pienenä intoiluna namin perään. Muuten Wage meni nätisti, vaikka lattia olikin liukas. Jostain syystä Jochen Eberhardt oli sitä mieltä, että Wage tarvitsee lisää kehätotuttelua. Tuomarilla taisi olla välillä konseptit vähän sekaisin sillä aluksi hän sijoitti meidät kolmospaikalle ERI:n kanssa ja toiseksi EH:n saaneen. Itse en erhettä tietenkään huomannut, niin täydellisesti keskityn aina omaan koiraan ;) Onneksi kehänlaidalla oltiin tarkempia ja minut käännytettiin takaisin ennenkuin kehästä edes pois pääsin! No, asia selvitettiin, nauhat vaihdettiin ja arvostelussa on nyt ruksit oikeissa paikoissa.
Viime viikolla oli todelliset tehotreenit tokossa sillä olimme eri treeneissä kahtena peräkkäisenä iltana. Muuten meni ihan mukavasti, mutta Wage piippaa melko paljon jos mitään ei tapahdu. Täytynee hankkia suihkepullo ja kokeilla sitä. Tällä viikolla on vain yhdet tokotreenit, perjantaina Salon Seudun Noutajien mätsäri ja sunnuntaina NOU-treenit.
Tänään sain vihdoin itsestäni sen verran irti, että lähdimme metsään damirepun kanssa. Tein Wagelle pienen, mutta rankkamaastoisen hakuruudun. Wagella oli intoa ja ruutu tyhjeni tehokkaasti, viimeisen damin hain itse, jottei into loppuisi. Lisäksi tein eteen lähetyksiä poluilla, näissä Wage kuumenee hieman liikaa... Bonuksena olin sulattanut vaakkua muutaman tunnin ja vahvistin spontaania ylösnostamista. Hyvin toimi!!

Maanantai 14.3.2005

Kuukausi edellisestä päivityksestä osoittanee sen, että kiirettä on pitänyt sekä koulussa, että kotona ;) Opinnäytetyö vie voimia joita auringon tervetullut valo onneksi hiukan palauttaa. Wagen kanssa olemme tehneet pidempiä lenkkejä ja nauttineet säästä. Pakkuharjoittelut ovat todenteolla alkaneet ja edistystäkin jo on tapahtunut! Starttipistooli ei aiheuta reaktiota vaan lähinnä jäppinen keskittyy heitettyyn palloon/damiin. Parhaimmillaan lopetimme siihen kun olimme noin 20 metrin päässä ampuvasta isännästä. Otamme siis lyhyitä askeleita, tässä ei ole oikotietä onneen. Eilen kyllä taisi tulla takapakkia noutajien treeneissä ja lähdimme paikalta ensimmäisen laukauksen jälkeen. Toivottavasti pääsemme pian "kotipellolle" korjaamaan tilannetta, isännän työt tuppaavat häiritsemään...
Kotitreeneissä on varis ollut mukava kaveri, mutta yhteistreeneissä meni emännällä sormi suuhun. Wage meni vaakulle, haistoi sitä, katsoi minua ja meni sitten lähimmälle puulle nostamaan koipeaan. Muutaman päivän itsetutkiskelun jälkeen tartuin puhelimeen ja soitin "Gurulle". Kiitoksia jällen hyvistä neuvoista hänelle! Tiedämme nyt miten jatkaa, kunhan aikaa vaan löytyy.
Tokossakin olemme käyneet vaihtelevalla menestyksellä. Viime viikolla oli kyllä riman alitus. Tiesin jo etukäteen ettei treeneistä ole paljoa odotettavissa, sillä olin itse todella väsynyt. Ei todellakaan pitäsi silloin ottaa koiraa mukaan tai lähteä ollenkaan. Wage vinkui ja inisi koko ajan eikä välillämme ollut muuta kontaktia kuin talutushihna! Toivottavasti tällä viikolla menee paremmin, sillä olemme ilmoittautuneet ensimmäisiin kisoihimme... Käääk!