Sunnuntai 4.4.2004 Taipparitreenit

Isännällä on ollut kunut viikko lomaa joten Wagea on "hemmoteltu" riistaisilla treeneillä ja pitkillä ulkoiluilla. Aurinko on löytänyt tiensä Somerollekin ja olemme viettäneet monia tunteja Kohnamäessä. Kohniksen rinteet alkavat olla melkein kokonaan sulat ja leskenlehtiäkin on jo nähty.
Johtuen ilmeisesti tästä riistalla treenaamisesta tämän päivän taipparitreenit menivätkin ihan poskelleen! Eilen olin jo huomaavinani pienoista kyllästymistä Wagen noudoissa ja muutenkin se tuntui hutiloivan ja arpovan, että ottaisko nyt vaakun suuhun vaiko eikö... Tästä syystä osasin odottaa huonoa menestystä treenissä. Tänään oli ohjelmassa hakuruutu variksien ja lokin kera. Wage oli jo täysin keskittymiskyvytön ennen omaa vuoroamme sillä Dana oli mukana treenissä ensimmäistä kertaa. Ei meinannut pojan kalloon millään mahtua ettei hän päässyt leikkimään kaverinsa kanssa! Danalla oli myös juoksut juuri loppuneet joten senkin vuoksi Dana "kiinnosti" Wagea aivan erityisen paljon. Metsässä omalla vuorollamme Wagelle selvästi näytettiin että missä vaakut olivat. Sille siis näytettiin mihin ne putosivat. Viimeinen heitettiin aivan lähelle. Lähetin Wagen noutoon ja se juoksi innolla vaakulle, mutta... Vaakun luo päästyään se otti sen hetken arvottuaan suuhun ja kun kutsuin, se pudotti vaakun ja juoksi luokseni. Lähetin Wagen etsimään vaakkua ja taas se juoksi variksen luo, vilkaisi minua ja jatkoi lokille. Lokilla se taas katsahti minuun jatkoi matkaa. En ollut ainoa joka totesi pojan näyttävän keskaria!! Viisaampien ohjeet olivat: ei riistatreeniä ennen seuraavaa taipparitreeniä (Wage oli siis ylitreenettu), dameilla hakua ja vähäeleisempää ohjausta (ei mitään ylimääräisiä kehuja matkalla ohjaajalle). Itsekkin olin tuota vähäeleisempää ohjausta jo miettinyt. Nyt siis ei kehuja kuin vasta siinä vaiheessa kun esine on ohjaajalla. Ei mitään ylimääräisiä "tuo tänne" höpinöitä ja yhdellä "tänne"-käskyllä pitäisi onnistua. Näiden lisäksi kotiintuomisina oli kohmeinen lokki.
Kotiin päästyämme lähdimme vielä Kohniksen kautta lenkille (mukana vain pallo!). Wagea kiinnosti kyllä noutaa palloa, mutta ei sitä nyt ohjaajalle viitsi tuoda! Palloakaan ei siis kauaa heitelty. Lisäksi Wage karkasi toisen koiran luokse. Kyseessä oli narttu jolla juoksut alkamassa, niin ei mitään väliä kuka huuteli ja minne. Muutenkin tänään tuntui olevan ensimmäinen päivä kun ei synkannut Wagen kanssa yhtään. En ole niitä kaikkein pitkä pinnaisempia ihmisiä, mutta toistaiseksi en ole napsahtanut (ihme!!). Kotiin päin tullessa Isäntä kyllä hoiteli taluttimen käytön ;)

Sunnuntai 21.3.2004
Wage ROP pentu ja KP!

No niin! Nyt on sitten ensiesiintyminen "julkisuudelle" suoritettu ja voinpa sanoa että HYVIN MENI :) :) :)
Emäntä on täällä yhtä loistavaa hymyä eikä yhtään haittaa että ulkona tulee räntää! Pentuja oli sitten kuitenkin vain Wage ja yksi narttu. Wage otti jo ennen kehään menoa aika rauhallisesti kun vihdoin huomasi ettei pääse kaikkien "kavereiden" luokse vaikka kuinka haluaisi. Kehään vihdoin päästessämme oli emäntä melko hermoraunio ;) Kehässä ollessa ei todellakaan huomannut mitään muuta ympärillään kuin koiran ja tuomarin. Tuomari ei pitänyt namien antamisesta ja siitä sitten sainkin hiukan kommenttia. Wage onneksi seisoi ihan kauniisti vaikka ei saanutkaan namia. Jopa juokseminen meni mielestäni ihan hyvin, siitä kun ei ollut mitään takuita miten Wage loikkii juostessa. Kunniapalkinto tuli ja rodun paras pentu Wagesta sitten leivottiin ekassa näyttelyssään! Isäntä lupasi lähteä toistekkin näyttelyyn mukaan joten kaipa tuokin sitten on tulokseen tyytyväinen. Molemmat "mummit" (kasvattajat Teija ja Tiina) olivat ainakin iloisia ja tyytyväisiä Wagen suoritukseen. Wagen emo Nelli oli myös näytillä ja hyvinhän Nellilläkin meni vaikka Teija sitä epäilikin etukäteen. Nelli sai erin ja kilpailuluokassa se tuli kolmanneksi. Paras narttu kisassa Nelli oli neljäs ja sai vara-sertin.
Nyt Wage ottaa rennosti ja nukkuu. Taitaa vielä nähdä unta jännästä päivästä kun kuuluu välillä murahteluja ja haukuntaa :)

Sunnuntai 14.3.2004
Näyttelyjännitystä!

Tampereen KV-näyttelyn paperit tulivat perjantaina. Tolleri pentuja on käsittääkseni ilmoittautunut 4 kappaletta. Kaiken kaikkiaan tollereita näyttelyyn on ilmoitettu 41. Tuomari oli vaihtunut alkuperäisestä ja nyt tuomaroimassa on Elina Tan-Hietalahti. Laskeskelimme että lähtö Somerolta tulee olemaan vähän ennen seitsemää, arvioitu arvostelun alkaminen tapahtuisi sitten 10.30. Tietäen kuinka Wage (ja emäntä!) jännittää jos on paljon ihmisiä ja uusi paikka niin siksi haluan olla paikalla sopivan ajoissa. Tänään Wagen tassukarvat leikattiin ja kynnet lyhenivät. Kynsistä lähti vähän liikaakin eli ensimmäisen kerran leikkasin liikaa. Wage ei edes huomannut tapahtunutta, mutta verta tuli hiukan. Sitten kun imuroin ja poika riekkui letkun kanssa, huomasin kynnen vuotavan uudestaan. No, koira ansaitulle levolle pedilleen ja emännälle imurointirauha. Wage myös pestiin ja nyt se näyttää niin pörröiseltä ja paksulta ;) Korvakarvoja on nypitty vähitellen ja juuri nyt toinen korva on trimmimpi kuin toinen ;)

Tiistai 9.3.2004
Wage 7kk ja risat

Johan menikin sitten taas muutama viikko siitä kun viimeksi päiväkirjaan kirjoittelin. Kuviakin olisi koneella vaikka kuinka paljon, mutta nytkin olen koulun koneella joten valitettavasti niitä saadaan vielä odottaa. Mitäs sitten kahdessa viikossa on tapahtunut...
Vietimme yhden lumisen viikonlopun "mummin" luona Pohjassa (emännän kotipaikka) ja Wage sai liikuntaa rämpiessään mielettömän kokoisissa lumi kasoissa. Näistä "lumikekkereistä" on tulossa kuvia, pakkohan oli kuvata kun oli kaunis ilma ja koirassa tennispallon kokoisia lumipaakkuja! Viime viikolla sitten vierailimme eläinlääkärissäkin sillä Wagen kauniisiin poskiin ilmestyi omituiset patit molemmille puolille. Hiukan poika pärski enemmän kuin yleensä ja epäilin jo nuhaa. Mitään varmaa diagnoosia ei saatu, mutta vahva epäilys nenäpunkista. Wagelle linimentti (Stronghold) lapojen väliin ja ohjeistus siitä mitä jos patit eivät laske. Onneksi imusolmukkeet ovat jo normaalimman kokoiset, mutta tulee tuota jätkän päätä ja poskia tarkkailtua kuitenkin enemmän. Pärskiminen on vähentynyt normaaliin aivasteluun ravistelun jälkeen ;) Muuten kaikki oli hyvin, muut imusomukkeet eivät olleet turvoksissa, sydän ja keuhkot kuulostivat normaaleilta. Olin tyytyväinen Wagen käyttäytymiseen lääkärillä, poika antoi kiltisti katsoa hampaat ja mitata lämmön ja salli kaiken muunkin tunnustelun.

Ensimmäisissä toko-treeneissäkin oltiin, mutta en oikein osaa sanoa niistä mitään. Toko on kerran kuussa ja ainakin vielä oli ihan liian pimeää ja kylmää. Wagea olosuhteet eivät haitanneet, mutta ohjaajaa ehkä enemmän... Teimme ohituksia ja seuraamista. Seuraamista emme olleet ollenkaan harjoitelleet ja siksi se ei meiltä sujunutkaan. Kotona lenkillä ollaan nyt toisinaan otettu seuraamista naksun avulla ja Wage tuntuu vähitellen ymmärtävän mitä siltä haluan. Treeneissä jätkä meni vain kovin nenä maassa kun olisi pitänyt olla kontakti... Tokossa oli myös Wagen veli Veeti. Taisivat pojat tunnistaa toisensa jo alussa! Sen verran kova oli veto velipojan suuntaan ainakin meillä. Danaa olisi myös ihan ehdottomasti Wagen mielestä pitänyt päästä moikkaamaan. Kävimme Leenan ja Veetin kanssa treenien jälkeen vielä koirapuistossa, saivat pojat reuhkata vähän.

Sunnuntaina oli taas taipparitreenit ja myös tollerilenkki. Tällä kertaa ei treeneissä ammuttu ja sehän vaikutti Wageen. Muilta tulikin kommenttia Wagen olevan aivan erilainen kuin viime kerralla, paljon iloisempi ja reippaampi. Treenit menivät todella hyvin! Olin, ja olen vieläkin, oikein ylpeä Wagesta!! Jänis kiinnosti heti ja tuotiin emännälle reippaasti pyynnöstä. Lokkikin tuotiin, vaikkakin siiven päästä retuuttaen. Varis ei aluksi kiinnostanut taaskaan, mutta kun yritimme Taijan kanssa saada Eppua noutamaan mustasukkaisuuden voimin, toi Wage variksen kerta kerran jälkeen paremmalla otteella ja innoissaan! Tollerilenkille oli Taija hankkinut variksia, joten riistaan tutustumista jatkettiin Littoisissa (kuvia tulossa, odotellessa voi käydä katomassa Fridan ja Fannin sivuilta kuvia samaisesta tapahtumasta). Wagen emo Nelli ja veli Wallu olivat myös lenkillä. Lenkki oli sopivan lyhyt ja tolloja oli todella mukavasti liikkeellä. Wagekin muisti käydä välillä tarkistamassa että olenko jonossa vielä mukana ;) Lenkki lopetettiin siihen vaakkuihin tutustumiseen. En yhtään tiedä miten muissa ryhmissä meni, mutta meidän ryhmässä oli toinenkin tollo jonka mielestä vaakku oli hänen :) Ihanaa nähdä kun koirat ovat innoissaan ja hännät kieppuen tekevät töitä! Nelli ei kiinnostunut vaakusta ja Wallukin oli vähän epäileväinen eikä ottanut vaakkua suuhun. Saimme vielä Teijalta trimmausopastusta Tampereen näyttelyä varten ja Taijalta kotiin viemisiksi kaksi vaakkua. Kotona meillä olikin sitten hyvin väsynyt koira!