Sunnuntai 7.12.2003
Wage 19 vkoa ja 4 päivää
Wage on osoittautunut oppivaiseksi pieneksi pojaksi. Naksutinta hyväksi käyttäen istuminen ja maahan meno onnistuvat sanallisislla käskyillä
kuin myös käsimerkeillä. Seisomista on yritetty harjoitella, mutta tällä hetkellä Wage on mieltänyt asian niin, että silloin on tarkoitus
yrittää saada nami nyrkistä tökkämällä sitä kuonolla. No, pylly nousee maasta ja se on toisaalta tarkoituskin. Eilen opetin naksun kanssa
ensimmäistä "turhaa" temppua, nimittäin pusuttamista. Siihen ei paljon houkuttelua tarvittu, sillä Wage on melkoinen pusu poika :P
Sisällä ollaan nyt muutamia keroja viikossa noudettu damia johon variksen siipi on teipattu. Aluksi Wage ei oikein innostunut, oli
ilmeisesti kulunut niin pitkä aika variksen haistelusta, mutta nyt kannetaan kauniisti. Damin palautus ei tule emännälle niin hyvin kuin
"tavallisten" lelujen. Kaikki pitää yleensä kuljettaa pahvilaatikon kautta (ensipeti on olkkarissa, Wage tykkää pilkkoa laatikkoa), mutta dami
jää valitettavan usein matkalle. Tennispallo on ykköslelujen listalla, kuten myös solmunaru, jonka Wage sai valmiiksi pehmennettynä eräältä
ystävältämme.
Viikko sitten lauantaina kävimme moikkaamassa Wagen veljeä Veetiä Salossa. Wage oli hiukan väsähtänyt juostuaan dalmis Oonan kanssa
koirapuistossa ja oli mekoisen vaisu veljen tapaamisessa. Aluksi leikittiin, mutta sitten Wage päätti siirtyä auton alle istuksimaan kunnes siirtyi
portaille "murjottamaan". Wage arastelee lapsia ja Veetin perheen 4-vuotias oli Wagen mielestä tarkkailtava tapaus. Kiitoksia Veetin perheelle
tapaamisesta! Toivottavasti voidaan ottaa joskus uusiksi!
Perjantaina oli (toivottavasti) viimeinen eläinlääkäri käynti ennen vuoden ikää ja seuraavia rokotuksia. Käytiin ottamassa rabies-rokotus.
Tällä kertaa mentiin Saloon bussilla. Wagen ensimmäinen bussi matka meni todella hyvin penkillä oman pyyhkeen päällä loikoillen. Eläinlääkäri
tutki Wagen, antoi rokotteen ja kaikki meni hyvin. Wage sai samalla matkalla aimo annoksen sosiaalistamista, sillä otin pojan jälleen mukaan
koululle. Eräs kiinalainen vaihto-oppilas pelkäsi todella paljon pientä poikaamme. Wage ei uskaltanut mennä tämän pojan luokse, eikä selvästi
tiennyt miten suhtautua tähän. Kukaan muu ei sitä kuullut, mutta mielestäni Wage vähän murisi tälle pojalle. Myöhemmin tutor-kokouksessa Wage oli
heken vapaana ja kävi haistelemassa tätä poikaa vähän salaa, muuten poju oli kytkettynä ja nukkui tuolini alla. Suurin osa kokoukseen osallistuneista
ei varmaankaan edes tiennyt koiran paikalla olosta! Onneksi Wage on rauhallinen eikä hötkyile, se on helppo ottaa mukaan joka paikkaan.
Kävimme vielä uudelleen koirapuistossa jossa olikin aluksi aikamoinen joukkio: flätti, kihara, labbis, kultsi, dalmis ja Wage. Kultsi oli
luokkakaverini Dana ja dalmis toisen luokkakaverini Oona. Lopuksi jäimmekin sitten kolmistaan. Wage ja Oona leikkivät enimmäkseen kahdestaan,
vaikka Dana olisikin kovin halunnut mukaan. Pitää mennä joskus treffaamaan Danaa ihan privaatisti, että pääsevät enemmän tekemään tuttavuutta.
Viikon päästä on Turun alueen tollereiden pikkujoulut ja toivomme tapaavamme siellä Wagen toisen veljen Wallun, emän Nellin ja isoemän Donnan.
Ja tietenkin monia muita tollereita!