Maanantai 30.7.2007
Melkoinen viikonloppu takana... Viime viikko meni töissä kituuttaessa ja viikonloppua jännittäessä. Jopa Wagen syntymäpäivät
jäi juhlimatta tässä paniikissa ja tänään alkanut lomakaan innostanut paniikin kasvaessa. Jännityksen syynä oli emännän ja Wagen
ensimmäinen mejä-koe. Suurin jännitys momentti oli jäljenteko ja opastus. Kokeeseen oli ilmoittautunut todella paljon
ensikertalaisia ja siitä syystä oli hankalaa järjestää kaikille kokemattomille kokenutta jälkienteko paria. Reilu viikkoa
ennen koetta Wagen serkkupoika Ozzy (Jadored's Ozzy Kaboom) ja Heidi tulivat Saloon tokokokeisiin ja mejä treeneihin.
Nannan
ja Nuuskun isäntä Mikko opasti Heidille miten koe jälki tehdään, merkitään ja opastetaan. Tuon jäljen sai Wage mennä. Harjoitusjälki
meni hyvin lukuunottamatta alun harhailua ja lopun väsähtämisestä johtunutta "hukkaa". Pääosin kuitenkin hyvin. Wage oli
loistava suopursujen joukossa ;) Onneksi Mikko ehti kaikkien koejärjestelyjen ohessa opettaa Heidiä ja me Heidin kanssa olimme
parina koejälkien teossa. Aikaa meillä kului huomattavasti enemmän kuin kellään muulla parilla. Veretykset aloitimme 17:45 ja
19:15. Suunnistukseen meni useita tunteja ja ennen veretystä kävimme vielä lounaalla. Kotona meillä olimme vasta noin 21:30
jolloin kaikki kolme punanuttua olivat olleet melkoisen kauan yksin... Lyhyiden ja levottomien yöunien jälkeen jälleen Muurlaan.
Gore-Tex kenkäni olivat yllättävän hyvin kuivuneet noiden muutamien tuntien aikana hellanpankolla ja tungettuna täyteen talouspaperia.
Olin nimittäin väärillä housuilla tekemässä jälkiä... Housut ovat helposti kuivuvat, mutta myös helposti kastuvat ;) Eli
sateessa ne kastuivat läpimäriksi ja vesi valui housujen alla pitkin nahkaa sukkaan ja siitä ennen pitkää sisälle kenkään.
Ennen veretystä kaadoin vettä kengistä...
Pääsin siis kuitenkin liikkeelle kengissä enkä joutunut vetämään jalkaani kumisaappaita. Aamupalan jälkeen oli vuorossa jälkien
arvonta. Heidi ja Ossi saivat jäljen nro 30, me jäljen numero 31 (eli toisena olevan jäljen) ja opastamani jälki oli numero 32, Heidin 33, joten mukavasti ne olivat peräkkäin.
Wagen jäljestyksestä on kerrottu enemmän tuloksissa. Opastus meni ihan ok, vaikka koinkin hetken kauhun kun ei näkynyt
ainuttakaan merkkiä :O Onneksi olin kirjoittanut nuotit ja varsinkin käynyt mielessäni jäljen läpi mielessäni moneen kertaan.
Löysin jäljelle nopeasti työnnettyäni paniikin mielestäni ja loppu meni yhtä hyvin kuin alkukin. Koiran jäljestykseen tällä
hetkellisellä paniikillani ei onneksi ollut vaikutusta. Paljon oppi siitä
mihin oma silmä osuu helpoiten metsässä ja mitä merkkejä ei huomaa. Purkaessa kadotin jäljen aivan samassa paikassa. Osa
merkeistä oli pudonnut maahan ja kun näkyvyys oli hyvin rajallinen ei seuraavia näkynyt. Nyt ainakin osaan ensi kerralla sadekelillä
ottaa mukaan nitojan ja valkoiset laput, sillä märät tarrat ovat pirullisia laittaa märillä sormilla märkiin puihin... Niin,
kuten edellisestä lauseesta voi ymmärtää, tämä ei jäänyt meidän viimeiseksi kokeeksi :D Ilmoittauduttu ei olla, mutta
vaikka olinkin jo toteamassa ettei tämä ole meidän juttu (tai siis emännän!) niin saunan ja kuivien vaatteiden jälkeen ja varsinkin
ihanan tuomarin sanojen jälkeen olen varma, että meidän tullaan vielä näkemään mejä-kokeessa!
Nyt lattioilla makaa väsyneitä tollereita. Kävimme vielä tänään tekemässä hyvin lyhyet nome-treenit Intron, Wagen ja Ossin kanssa
joten jopa Intro on rauhallinen. Se oli eilen kuitenkin eilen mukana koko päivän autossa ja keskuspaikalla. Suuret kiitokset
Heidille ja Ossille viikolopusta sekä kaikille kokeen järjestelijöille ja osallistujille. Ja Mikko: koskas vedetään seuraavat
jäljet :D
Sunnuntai 8.7.2007
Pitkästä aikaa päivityksiä edes sanallisessa muodossa. Pahoittelen kaikkien monien kuvien puuttumisesta vielä sivuilta.
Intron kasvaminen ei edisty lainkaan täällä netissä ;) Mutta asiaan: eilisiin SM-toko joukkuen kisoihin. Osallistuimme Wagen
kanssa Novascotiannoutajat ry:n joukkueessa elämämme ensimmäiseen voittaja-luokkaan. Tiesin jo etukäteen, että mikä tahansa
tulos olisi ollut meille voitto, mutta täytyy sanoa, että jotkut noista "saavutetuista" nollista oli kyllä sangen harmittavia.
Koe järjestettiin Piikkiössä Tuorlan mailla. Kokeen kehät olivat melkoisen pieniä ja voittajan liikkeet olivat jaettu kolmeen
eri kehään. Ensimmäisessä kehässä liikkeinä olivat paikallamakuu, hyppynouto ja metallinouto. Paikallamakuussa Wage oli
toisessa reunassa ja onnellisesti serkkunsa Ossin vieressä. Wagen paikallamakuut ovat harjoituksissa onnistuneet hyvin eikä
se ole sieltä maasta ylös noussut. Mutta nyt jokin hyvä haju ajoi sen kääntämään päätään ja kun sillä ei ylettänyt haistelemaan
tarkasti olihan hänen sitten noustava ylös asti sitä hajua tarkistamaan :S Onneksi sentään jossain vaiheessa hokasi, että
hetkinen.... Eihän hänen kuulunut lähteä mihinkään ja jäi istumaan paikalleen. Ohjaajat oli ohjattu kehäsihteerin teltan taakse
ja tämä oli mielestäni hiukan huono ratkaisu sillä teltta oli kuitenkin niin lähellä koiria, että sinne taakse joutui oikein
asettumaan ettei näe omaa koiraansa tai tule nähdyksi! Kun palasimme koirien luokse ja muut käskyttivät istumaan painui Wage
maahan takaisin sen näköisenä että tiesi töpänneensä... Paikallamakuun jälkeen jokainen koirakko palasi kehään vuorollaan tekemään
loput tähän kehään määrätyt liikkeet. Hyppynoutokapula oli jonkin verran jo kärsinyt järsijöistä ja vaikka olemmekin treenanneet
vieraillakin noutokapuloilla, ei Wage meinannut ottaa kapulaa suuhunsa, vaan katseli minua sen näköisenä että et voi mamma,
olla tosissasi! Odottelun jälkeen otti kuitenkin kapulan, mutta palasi kiertäen esteen eli nollaksi myös se liike.
Metallinoutokapulan saimme vasta muutamia viikkoja sitten ja sitä onkin hinkattu naksuttimen avulla siitä lähtien lähes päivittäin
ja useita lyhyitä harjoituksia. Kuitenkaan en ehtinyt sitä tuolla 565 grammaa painavalla mötikällä saamaan "varmaksi liikkeeksi",
koe paikalta ostin muuten uuden kapulan ja sen paino on 356 grammaa.... Jos sillä harjoittelu onnistuisi paremmin ;) Kokeessa
noutoesineen paino saa olla korkeintaan n. 200 grammaa. Wage lähti innolla noutoon, mutta tajuttuaan kapulan olevan metallia,
se jäi esineelle tuijottelemaan minua. Toistettuani "Tuo" se ei ottanut sitä vieläkään. Tuossa vaiheessa ajattelin ottavani
tilanteen ihan treenin kannalta ja innostin Wagea tuomaan kapulan ja olen ihan tyytyväinen siihen että se kuitenkin toi sen ;)
Pisteitä kuitenkin nolla. Tästä kehästä muistaakseni saimme Ilkka Steniltä yhteisvaikutelmaksi 9. Hetken aikaa odottelimme
päästyä seuraavaan kehään, jossa suoritettiin seuraaminen, liikkeestä istuminen ja kaukokäskyt. Tässä välissä vaihdoin
taskuuni tutun tennispallon uuden tokopallon sijaan. Tällä saattoi olla vaikutusta Wagen intoon, sillä tässä kehässä
hommat sujuivat meiltä parhaiten. Seuraamisessa Wagen häntä heilui ja se pysyi suht hyvin kontaktissa. Täyskännöksessä se hiukan
jätätti ja sen jälkeen yhdessä kohtaa suoralla se jäi hiukan katselemaan viereistä kehää. Hidas käynti meni hyvin ja juoksukin.
Pisteitä taisi tästä tulla 8. Istumaan jäämisessä jouduin antamaan toisen käskyn sillä ekasta Wage vain pysähtyi. Tämän liikkeen
pisteitä minulla ei ole tiedossa eikä niitä videolta nähnyt. Kaukoihin olen itse tyytyväinen, vaikka sydämen tykytyksiä aiheutti se,
muistanko itse, että liikkeenohjaajan ylösnostettu käsi tarkoittaa seisomista kun itsellä se tarkoittaa istu... Wage nousi ekalla istumaan ja
teki kaikki liikkeet iloisesti. Yksi istuminen meni hiukan hitaahkosti ja seisomisissa alkoi edistämään (odotti innossaan sitä
palkkapalloa ;) ). Pisteitä muistaakseni 6 tästä. Juha Kurtin antamaa yleisvaikutelmaa en muista. Kolmannessa kehässä oli luoksetulo pysäytyksineen,
ruutu ja tunnari. Luoksetulossa Wage lähti tapansa mukaan satalasissa ja sitten emäntä oli hiukan myöhässä sen ekan pysäytyksen kanssa...
Pysähtyi kuitenkin ja käskystä lähti tulemaan ja meni jopa maahan sanallisestä käskystä. Seisomaan pysähdyksessä käytän käsimerkkiä.
Pisteitä tuli, mutta paljonko niin se on arvoitus. Ruudun mokasi sitten ohjaaja... Olenhan sen lukenut sääntökirjasta, mutta en sitä
siinä hötäkässä muistanut: "... jos hän suuntaa koiraa ennen liikettä, suoritus hylätään." Eli siitä nolla. Tunnarissa Wage lähti innolla,
haisteli tarkasti, pyöritti kuonolla muutamaan kapulaa, nappasi yhden ja palautti sivulle. Palautuksessa hiukan pyörittelyä
suussa. Tuomari oli jo näyttänyt pisteet (8,5) kun minun oli pakko keskeyttää hänen "selostuksensa" ja ilmoittaa: "Muuten ihan kiva,
mutta tämä ei ole minun kapula." Eli tekemääni ruksia ei kapulasta löytynyt :( EHKÄ olisi voinut "onnistuakin" ottaa
nuo pisteet, mutta rehellinen peli kuitenkin on mielestäni tärkeämpää. Itsellekin. Tunnarista siis myös nolla.
Marja Ala-Nikkolan antamaa yleisvaikutelmaa en myöskään muista eikä se videolta näy.
Suuret kiitokset Realle videoinnista! Siitä oli suuri apu jatkoa ajatellen sekä myös noiden pisteiden tarkistamisessa. Nimittäin
järjestelyt oliva valitettavan huonosti hoidetut. Alunperin kisakirjeessä sanottiin, että mikäli joukkue ei sijoitu, saadaan
kilpailukirjat heti. Vaan eipä näin käynyt. Lemmikkipalstoilta olen ymmärtänyt, että kilpailukirjoja saatiin vasta klo 20
jälkeen, itse lähdin noin klo 17 pois. Lisäksi ilmeisesti pisteiden laskussa oli muitakin ongelmia sillä tuloksia saatiin
odottaa hyvin kauan ja käsittääkseni erikoisvoittaja luokassa pärjänneet eivät kaikki saaneet edes tietoa siitä, että olisivat
sittenkin voineet osallistua tänään sunnuntaina olleisiin henkilökohtaisiin SM-toko kisoihin. Minkäänlaista kuuluttelua
tai muuta informaatiota ei paikalla jaettu. Joukkueen johtajamme Johanna lähettelee sitten joskus kilpailukirjamme. Vieläkään
ei SM-toko 2007 sivuilla ole mitään tuloksia, vaikka ennen kisoja niitä luvattiin "on-line". Mutta seura kokeessa oli hauskaa :)
Kiitokset kaikille asianosaisille!
Kokeen jälkeen suuntasin kotiin syömään ja ehdinpä ottaa koiruuksien kanssa pienet torkut ennekuin saimme odotettuja vieraita
eli team Punaturkkiset Riikan ja Kepen :) Ilta jatkui lenkkeilyllä ja syömisellä. Katsoimme kisavideot läpi ja analysoimme
suoritukset. Siis vain minun ja Wagen ja täytyy sanoa, että suosittelen muillekin kamerakännykän hankkineille kaverin "nakittamista"
videoijaksi! Oli kiva nähdä miltä meno kehän laidalta näytti. Tänään päivä alkoi jälleen aika sateisena, mutta ehdimme käydä
pienen lenkin vielä ennen kaatosadetta ja muuten aika kului keskustellessa koirista ja kaikesta muustakin ja tietenkin SYÖDEN :D
Kiitokset, Riikka ja Kepe, käynnistä ja tulkaahan toistekin!